Ensi silmäyksellä lava näyttää lähes tyhjältä. Ryhmä naisia seisoo hiljaisuudessa, heidän läsnäolonsa on rauhallinen mutta salaperäinen. Ei ole dramaattista alkua eikä välitöntä spektaakkelia, vain hiljaisuus. Yleisö seuraa hiljaisella uteliaisuudella tietämättä, että he ovat juuri todistamassa jotakin, joka muuttaa heidän odotuksensa. Kaikki alkaa niin hienovaraisesti, että hetki, jolloin kaikki muuttuu, voi melkein jäädä huomaamatta.

Sitten, kuin laine, joka muuttuu aalloksi, esitys alkaa. Tanssijat liikkuvat yhtenä kokonaisuutena luoden muotoja, jotka tuntuvat lähes mahdottomilta, kuin reaaliajassa syntyviä illuusioita. Heidän synkroniansa on niin tarkkaa, että se tuntuu epätodelliselta, ikään kuin he eivät olisi erillisiä ihmisiä vaan yhden elävän muodon osia.

Rytmin voimistuessa koreografia muuttuu monimutkaisemmaksi. Kädet näyttävät monistuvan, kuvioita syntyy ja lava muuttuu eläväksi kankaaksi. Juuri kun luulet ymmärtäväsi, muodostelma muuttuu jälleen.

Tuomarit nojaavat eteenpäin selvästi hämmästyneinä, kun taas yleisö vaipuu täydelliseen hiljaisuuteen, vangittuna johonkin, jota ei täysin voi selittää.

Teknisen täydellisyyden takana on merkitys: voima, yhtenäisyys ja sitkeys. Mayyas-ryhmä edustaa enemmän kuin tanssia — he ilmentävät ajatusta rajojen ylittämisestä ja esiin astumisesta haasteista huolimatta. Lopussa energia saavuttaa huippunsa, illuusiot muuttuvat nopeammiksi ja terävämmiksi. Sitten kaikki päättyy. Sekunnin hiljaisuus ja sitten sali räjähtää aplodeihin.

Katso koko video täältä: